Mihin tilanteisiin saattaisit tarvita lainaa 2000€?

Raha on yksi suurimmista asioista, jotka määrittelevät kokonaisvaltaisesti elämäämme. Raha voi ratkaista koko elämän suunnan. Tulotason mukaan teemme valintoja oman taloustilanteen rajoissa. Shoppailu, matkustelu ja muut kivat jutut ovat sellaisia ylellisyyksiä, joita kaikki eivät pysty harrastamaan tai ei ainakaan kovin usein. Ei elämän tarvitsekaan olla aina yhtä juhlaa ja glamouria, mutta olisihan se todella tylsää kieltäytyä kivoista asioista jatkuvasti. Elämä on tehty elättäväksi ja kaikelle ei aina kannata laittaa hintalappua.

Lukio-opiskelun hinta ja kannettavat tietokoneet

Vaikka Suomessa jokainen voi opiskella ilmaiseksi, ei itse opiskelusta selviä ilman rahaa. Oppimateriaalit maksavat, samoin kannettava tietokone, jolla täytyy tehdä koulutehtävät. Opiskelun kalleudesta klassinen hyvä esimerkki on lukio. Opetussuunnitelma muuttui ja samalla myös oppikirjat menivät uusiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että kirjat pitää ostaa uusina. Uudet kirjat voivat maksaa useita kymmeniä euroja per kirja.

Kannettava tietokone lukio-opiskeluun

Ylioppilaskoe sähköistyi ja se tarkoittaa käytännössä sitä, että opiskelijat joutuvat hankkimaan kannettavan tietokoneen, jolla suorittavat kokeen. Myös opintojen aikana tehdään nykyisin paljon sähköisiä tehtäviä, jotka vaativat oman läppärin. Erään arvion mukaan lukion kokonaissummaksi voi tulla jopa 2600 euroa. Toki tästäkin voi vielä nipistää muutaman satasen pois, jos onnistuu saamaan osan kirjoista käytettynä.

Läppäreitä voi onneksi saada melko edullisesti ja myös käytettynäkin, mutta halpa hinta ei välttämättä ole synonyymi laadukkaalle ja tehokkaalle koneelle. Yleensä laadukkaat tietokoneet maksavat noin 2000 euroa, mutta kun kerran sellaiseen panostaa, kestää tämä tehokannettava pitkään. Halvat läppärit eivät pysty pyörittämään riittävän tehokkaasti vaadittavia ohjelmistoja ja voivat olla siksi hitaita.

Joskus voi tulla vastaan tilanne, että esimerkiksi opiskelua varten on pystyttävä hankkimaan tärkeitä asioita ja säästöt eivät välttämättä riitä kaikkiin hankintoihin. Nämä hankinnat tulevat usein vielä täysin yllättäen ja silloin, kun niitä vähiten odottaa. Siinä tilanteessa joustava tapa saada lainaa voi olla toimiva. Meiltä saat 100 – 2000 € kulutusluottoa arjen yllättäviä menoja kattamaan. Lue lisää palvelustamme täältä.

Opiskelu-unelmat todeksi

Nykyään kilpailu korkeakoulujen opiskelupaikoista on entistä kovempaa ja se näkyy valmennuskurssibisneksen kasvuna. Monet suosituimmille opiskelualoille, kuten oikeus- ja lääketieteelliseen tiedekuntaan päässeet ovat käyneet jonkinlaisen valmennuskurssin. Valmennuskurssit voivat maksaa useita tuhansia euroja. Hintahaitari on erittäin laaja, mutta arvion mukaan laadukkaan valmennuskurssin keskimääräinen hinta on 2000 euroa.

Valmennuskurssi voi kuulostaa epäreilulta, koska kaikilla ei ole varaa käydä sellaista. Toisaalta parhaimmillaan valmennuskurssiin sijoittaminen on hyvä sijoitus tulevaisuuteen, sillä esimerkiksi juristin tai ylilääkärin palkasta valmennuskurssin hinta on saatu takaisin, moninkertaisena. Jos siis haluat opiskelemaan unelma-ammattiasi, niin on parempi olla säästössä paritonnia ja mennä hyvälle valmennuskurssille.

Matkustelu

Matkailu avartaa ja vie ajatukset pois arkityöstä. Aurinkoloma kaukana lämmössä keskellä pimeintä ja kylmintä vuodenaikaa tekee itse kullekin hyvää ja antaa lisäenergiaa selvitä pitkästä talvikaudesta. Tyypillinen Thaimaan matka kustantaa noin parituhatta euroa. Tämä summa pitää sisällään lennot ja hotellin. Mitä pitkäkestoisempi lomamatka, sen kalliimpi. Yleensä kahden viikon mittainen matka Thaimaassa maksaa 2000 euroa. Toki hieman edullisemminkin voi löytää matkan, mutta hintahaarukka pyörii yleensä parintonnin tuntumassa.

Kevättalvi on ulkoliikuntaharrastusten aikaa. Silloin on mukavaa lähteä laskettelu- tai hiihtoreissulle joko Lappiin tai vaihtoehtoisesti Alpeille eteläisempään Eurooppaan. Laskettelu ja hiihtäminen ovat välineurheilulajeja, joten niihinkin saa uppoamaan niin paljon rahaa kuin vaan voi. Lasketteluvälineet voivat maksaa useita satasia, samoin hyvät hiihtovälineet asuineen. Itse laskettelureissu tekee ison loven tilitietoihin, koska hiihtokeskuksissa on hiihtokeskushinnat. Lapissa kaikissa tuotteissa on niin sanottu Lapin lisä.


Hiihtovälineet voi onneksi vuokrata, mutta esimerkiksi viikon reissun aikana olisi kivaa päästä rinteeseen useampana päivänä. Se ei ole ilmaista. Hiihtämisen ja laskettelun jälkeen on mukavaa viettää after ski:tä paikallisessa baarissa ja nauttia lomasta ilman mitään arkihuolia. Rentomielinen ja virkistävä loma tapahtuu silloin, kun rahaa on enemmän käytettävissä. Rahalla on niin suuri vaikutus mielialaan.

Pikavippien ja -lainojen historia

Mitä mieltä olet pikavipeistä? Onko asenteesi jyrkän kielteinen, vai oletko edelleen empivällä kannalla?

Pikavippi-ilmiö herätti jo syntyessään suurta mediahuomiota, ja uutisia holtittomien rahoitusten aiheuttamista ongelmista on raportoitu mediassa vuosien varrella runsaasti. Kaikki ei kuitenkaan ole välttämättä sitä miltä ensisilmäyksellä näyttää, sillä Suomen Asiakastiedon julkaiseman raportin mukaan vain 1–5 prosenttiin suomalaisten maksuhäiriömerkinnöistä on syynä pelkästään pikavipin tapainen pienlaina. Suurin osa häiriöistä johtuu maksamattomista laskuista tai esimerkiksi korttiveloista.

Suomalaisilla on pikavippien ja -lainojen kanssa jo yli vuosikymmenen yhteinen historia. Tänä aikana suomalaiset ovat oppineet käyttämään pikavippejä entistä valistuneemmin, sillä paitsi kokemus myös pikavippejä tarjoavien yritysten määrä on karttunut – vertailua yritysten välillä on aiempaa helpompi tehdä.

Vippejä käytettiin arjen pienten rahapulmien selvittämiseen: mikäli matti on yllättäen kukkarossa kesken bensanostoreissun, pikavipin avulla maksu hoitui rahapulasta huolimatta, eikä huoltoaseman pihasta tarvinnut enää poistua auton kumit ulvoen ja valvontakameroita peläten.

Tunnetko pikavippien ja -lainojen historiaa tarkemmin? Mikäli et, nyt on aika luoda lyhyt katsaus menneeseen ja tutustua ilmiöön, joka tuli suomalaisille tutuksi kuluvan vuosituhannen alkupuolella.

Vippejä on otettu jo vuosikymmen

Pikavippien historia Suomessa ulottuu reilun kymmenen vuoden taakse vuoteen 2005, jolloin ensimmäisiä lainoja alettiin myöntää tekstiviestillä. Vippejä myönnettiin ja pyydettiin pikkutarpeisiin esimerkiksi kauppareissulle tai pitkäksi venyneen ravintolaillan kulujen kattamiseen. Lainan sai vain muutamissa minuuteissa, joten vippi oli helppo hakea ja saada vaikkapa kesken etelänloman.

Vippien etu kuluttajan näkökulmasta nopeuden lisäksi oli heti alusta asti se, että ne olivat täysin vakuudettomia pienlainoja, suuruusluokaltaan muutamien satojen eurojen luokkaa – niillä sai katettua arjen yllättävät pikkumenot, jos esimerkiksi rahat pääsivät loppumaan ennen palkkapäivää, mutta jääkaapista puuttuivat niin maitopurkit kuin ranskanleivät.

Pikavippien kukoistuskautta elettiin vuoden 2012 viimeisellä kvartaalilla, jolloin vippien määrä oli suurimmillaan. Uusia vippejä myönnettiin loppuvuoden 2012 aikana ällistyttävät 450 000 kappaletta.

Kilpailu ja lainsäädäntö tekivät tehtävänsä lainamarkkinoilla

Alkuun kilpailu pikavippimarkkinoilla oli suhteellisen vaatimatonta, sillä pikavippejä tarjoavia yrityksiä oli kotimaisilla markkinoilla vain muutama. Tämä tarkoitti myös sitä, että lainayritykset pystyivät asettamaan vipeille korkeita korkoja ja muita takaisinmaksuehtoja, jotka asettivat liian innokkaan vippaajan tukalaan tilanteeseen.

Kilpailu kiristyy lainantarjoajien osalta

Tilanne muuttui nopeasti, ja jo vuonna 2007 Suomessa toimi yli 50 pikavippejä myöntävää yritystä. Ala kukoisti useamman vuoden, kunnes ylisuuriin korkoihin puututtiin valtion taholta. Vipeille ja lainoille säädettiin korkokattoja, joiden seurauksena vippifirmat eivät enää pystyneet asettamaan maksuehtoja mielivaltaisesti. Tavoitteena oli suojella kuluttajaa, ja lainmuutoksilla onnistuttiinkin karsimaan toimialalta kaikkein vastuuttomimmat yritykset. Lakimuutosten seurauksena yritysten määrä väheni, ja vuonna 2014 alalla toimi 48 yritystä mukaan luettuna kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset.

Toinen seuraus lakimuutoksista oli se, että lainojen määrien lisäksi myös lainojen suuruudet kääntyivät laskuun. Vuoden 2013 tilaistoissa on nähtävissä selvä käännekohta, sillä sitä ennen lainojen keskiarvo oli yli 350 euroa. Vuoden loppuun tultaessa lainojen keskimääräinen koko oli painunut alle 300 euron.

Lainojen koko kasvaa jatkuvasti

Lainojen suuruuden hetkellisestä pienenemisestä huolimatta ylinen trendi pikavippien maailmassa on se, että lainojen koot ovat tasaisen kasvusuuntaisia. Siinä missä alkuun myönnettiin muutamien satojen eurojen pikkuvippejä, nykyisin rahoitusyritysten myöntämät lainat ovat useita tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia euroja. Tämän myötä pikavipit ovat muovautuneet lähemmäksi pankkien myöntämiä kulutusluottoja ja -lainoja. Nykyisen kaltaisella ”pikavipillä” rahoittaa vaikkapa uuden auton käsirahan tai laittaa esimerkiksi kodin sisustuksen uuteen uskoon.

Lainojen suuruuden myötä myös niiden maksuajat ovat muuttuneet. Siinä missä vanhanaikainen sadan euron vippi maksettiin takaisin kuukauden sisällä, nykyisten kulutusluottojen maksuajat ovat oikeiden pankkilainojen tapaan useita kuukausia tai jopa vuosia lainan suuruudesta riippuen. Lakimuutokset aiheuttivat sen, että rahoitusalan yritykset joutuvat selvittämään toimintaansa entistä tarkemmin ja ilmoittamaan Tilastokeskukselle samoja tietoja kuin tavalliset pankit.

Lakimuutokset selkeyttävät toimintaa

Vain muutama vuosi pikavippitoiminnan aloittamisen jälkeen kulutusluottoja ja -lainoja tarjoavien yritysten harjoittama liiketoiminta oli kasvanut valtavan suureksi ja tuottavaksi bisnekseksi. Lainojen määrän ja suuruuden herkeämättömästä kasvusta kertoo se, että vuonna 2013 lainoja oli myönnetty jo yli miljoona kappaletta. Yhteenlaskettuna näiden kaikkien arvo oli lähes 325 miljoonaa euroa.

Lakiuudistuksia liittyen pikalainoihin ja kulutusluottoihin

Rahoitusalan yritykset ovat vuosien saatossa muuttaneet tuotteitaan pikavipeistä yhä enemmän kulutusluottojen suuntaan lakimuutosten vuoksi. Pääpaino lainoissa on kulutusluotoissa, joiden maksuaika on huomattavasti pikavippejä pidempi.

Lakimuutokset ovat asettaneet rajoituksia esimerkiksi lainojen vuosikorkoihin sekä markkinoinnin avoimuteen: nykyisin rahoitusalalla toimivien yritysten on ilmoitettava kuluttajalle selkeästi lainaehdot korkoineen ja muine maksuineen, jotta kuluttaja tietää täsmälleen, mihin hän sitoutuu ottaessaan lainan.

Muutokset ovat tuoneet alalle paitsi rajoituksia myös hyötyjä: kuluttajan näkökulmasta on helppo luottaa yritykseen, joka kertoo lainaehtonsa selvästi jo lainan hakemisvaiheessa. Näin sekä yritys että kuluttaja säästyvät ikäviltä yllätyksiltä siinä vaiheessa, kun laina pitää maksaa takaisin.

Kiellot koskevat korkokettojen ohella lainakäytäntöjen eri osa-alueita. Lainoja ei esimerkiksi saa nostaa vuoden 2009 lainmuutoksen jälkeen enää yöaikaan. Asiakas voi halutessaan täyttää hakemuksen pikkutunneilla, mutta laina on mahdollista nostaa vain kello 7–23 välisenä aikana. Tällä pyritään ehkäisemään sitä, että asiakas aiheuttaa itselleen tulevaisuudessa maksuhäiriöitä nostamalla lainaa humalapäissään baaritiskillä.

Vuonna 2010 asetettiin lainojen hakemiselle tiettyjä ehtoja. Nykyisin lainaa ei saa enää pelkällä tekstiviestillä, vaan kuluttajan on tunnistauduttava ensimmäisen lainahakemuksen yhteydessä virallisesti esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla.

Vuonna 2013 lainsäädäntöön tuli radikaali muutos, kun alle 2000 euron lainoille asetettiin todellisen vuosikoron osalta korkokatto. Lakimuutoksen jälkeen enimmäiskorko oli vuositasolla maksimissaan 51 prosenttia, joten pikavippien myöntäminen ei ollut rahoitusalan yrityksille enää kannattavaa.

Lainaehdot ovat entistä selkeämpiä

Vuoden 2013 lakimuutos kehitti rahoitusalan toimintaa sekä itse yrittäjän että kuluttajan näkökulmasta. Muutos pakotti yritykset kehittämään lainatuotteitaan sekä oman että kuluttajan edun mukaisiksi ja kilpailu hoiti loput: nykyisin luotonantajien on pakko selvittää luotonottajan tausta vakavaraisuutta myöten, joten harkitsemattomien luottojen myöntäminen on vähentynyt, jolloin myös rahoittaja saa varmemmin omansa takaisin.

Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että alalla toimii entistä vakavaraisempia yrityksiä. Pieniä muutaman sadan euron vippejä myöntäviä yrityksiä ei ole enää tarjolla, mikä toisaalta on herättänyt myös kritiikkiä kuluttajien keskuudessa: nykyisin ei ole mahdollista saada sadan euron pikalainaa, jolla voisi näppärästi hankkia viikon ruokatarpeet, vaikka kukkaro on tyhjä.

Nykyisenkaltaiset yli 2000 euron kulutusluotot ovat yhteydessä pikavippeihin vain historiansa osalta. Muuten ne muistuttavat lähinnä pankkien tarjoamia lainoja ja luottoja joustavine takaisinmaksuaikoineen ja muine uudistuneine ehtoineen.

Vippien nostaminen on edelleen mahdollista, sillä 2000 euron luotosta voi nostaa käyttöönsä kerralla esimerkiksi 100 euroa, kun loput voi säästää esimerkiksi myöhempää käyttöä varten tai jättää käyttämättä kokonaan. Kuluttajan näkökulmasta ongelma on se, että luottoa saadakseen luottotietojen ja varallisuuden pitää olla kunnossa. Säädöksessä on myös etunsa, sillä se säästää tulevilta maksuvaikeuksilta ne henkilöt, joiden talous ei enää kestä uusien lainojen ja luottojen aiheuttamaa taakkaa. Toinen etu kuluttajalle on se, että lainojen kulujen osuus on laskenut radikaalisti pikavippien kukoistuksen ajoista.